Fossils are Fake
”Fossiilit ovat väärennöksiä” -väite on marginaalinen salaliittoteoria, jossa väitetään, että eri puolilta maailmaa löydetyt fossiilit ovat joko keksittyjä, lavastettuja tai väärin tulkittuja. Teoriaan uskovat väittävät, että fossiilit, erityisesti dinosaurusten ja muiden esihistoriallisten olentojen fossiilit, eivät ole todellisia tai ne on tarkoituksellisesti luotu tukemaan tieteellistä kertomusta evoluutiosta ja muinaisesta maapallosta. Tämä ajatus kietoutuu usein yhteen muiden salaliittoteorioiden kanssa, ja toisinaan se nojaa kreationistisiin uskomuksiin ja hylkää valtavirran paleontologiset ja geologiset todisteet.
”Fossiilit ovat väärennöksiä” -teorian kannattajat väittävät, että fossiililöydöt ovat joko osa monimutkaista huijausta tai väärennöksiä, ja syyttävät usein tiedemiehiä, museoita tai hallituksia siitä, että ne ovat keksineet fossiileja voiton tavoittelemiseksi, kontrolloimiseksi tai maallisen maailmankuvan edistämiseksi. Jotkut salaliittoteoreetikot väittävät, että fossiileja on ”istutettu” tai keinotekoisesti luotu yleisön harhauttamiseksi, ja väittävät, että fossiiliteollisuus hyötyy taloudellisesti fossiilijäljennösten myynnistä keräilijöille ja museoille. Toiset väittävät, että tiedemaailma tulkitsee luonnossa esiintyviä kivimuodostumia väärin fossiileiksi ja luulee satunnaisia muotoja tai mineralisoituneita kuvioita muinaiseksi elämäksi.
Tämän salaliiton suosittu väite on, että erityisesti dinosaurusfossiilit ”keksittiin” 1800-luvulla tukemaan evoluutioteoriaa, joka oli tuolloin saamassa jalansijaa. Tämän uskomuksen mukaan oli olemassa koordinoitu pyrkimys valmistaa suuria, salaperäisiä luurankoja todisteeksi esihistoriallisesta elämästä, mikä tukee ajatuksia valtavasta, muinaisesta maapallosta, mikä on ristiriidassa tiettyjen uskonnollisten tai nuoren maan luomisoppineiden näkemysten kanssa. Valtavirtaisen tieteen skeptikot väittävät toisinaan, että dinosaurusfossiilit sopivat liian siististi evoluutiokertomukseen ja että fossiilinäytökset perustuvat epätäydellisiin luurankoihin, joiden aukkoja on täytetty tiedemiesten oletuksilla tai malleilla.
Todellisuudessa fossiilistuminen on hyvin ymmärretty tieteellinen prosessi, johon liittyy orgaanisen materiaalin mineralisoituminen miljoonien vuosien aikana tietyissä ympäristöolosuhteissa. Fossiiliset todisteet ovat keskeisiä evoluutiohistorian ymmärtämisessä, ja maailmanlaajuisesti on löydetty miljoonia fossiileja lukemattomista lajeista, jotka tarjoavat tietoa muinaisesta elämästä, sukupuuttoon kuolemisen tapahtumista ja ympäristön muutoksista miljardien vuosien aikana. Tiukat ajoitusmenetelmät, vertaileva analyysi ja monitieteinen tutkimus eri aloilla, kuten geologiassa, biologiassa ja arkeologiassa, validoivat fossiililöydöt ja auttavat tutkijoita ymmärtämään maapallon historiaa.
Vaikka ”Fossiilit ovat väärennöksiä” -salaliittoteoria elää edelleen tietyissä piireissä, tiedeyhteisö, joka nojautuu fossiilien tutkimisessa laajoihin todisteisiin, hylkää sen laajalti. Tämä teoria havainnollistaa, miten skeptisyys voi joskus muuttua denialismiksi, jossa epäluottamus tieteellisiin instituutioihin tai ideologioihin voi saada ihmiset hylkäämään vakiintuneet todisteet. Useimmille teoria toimii muistutuksena tieteellisen lukutaidon ja kriittisen ajattelun tärkeydestä sekä haasteesta torjua väärää tietoa maailmassa, jossa monimutkainen tiede voidaan usein ymmärtää väärin tai esittää väärin.