Alkemia

Alkemia on ikivanha perinne, joka yhdistää tieteen, mystiikan ja filosofian. Se sai alkunsa Egyptissä ja Kreikassa ja kukoisti erityisesti keskiajan Euroopassa. Sen päätavoitteita olivat perusmetallien muuttaminen kullaksi, filosofin kiven löytäminen (joka uskottiin tuovan kuolemattomuuden) ja henkisen puhdistumisen saavuttaminen. Alkemian käytäntö oli holistinen yritys, joka yhdisti kemialliset kokeet, symboliset rituaalit ja mietiskelevän pohdinnan.

Keskeisiä tekstejä ovat muun muassa Alchemical Corpus ja Paracelsuksen kirjoitukset, jotka yhdistivät alkemian lääketieteeseen ja parantamiseen. Tärkeitä käsitteitä, kuten filosofin kivi, Opus Magnum (suuri työ) ja Prima Materia (alkuaine), kuvastavat alkemian pyrkimystä muutokseen ja täydellisyyteen. Vaikka varhaiset alkemistit eivät onnistuneet muuttamaan lyijyä kullaksi, heidän tutkimuksensa loivat perustan modernille kemialle ja farmakologialle. Alkemian henkinen puoli, erityisesti sen keskittyminen sisäiseen muutokseen, vaikutti esoteerisiin perinteisiin ja Carl Jungin analyyttiseen psykologiaan. Nykyään alkemiasta ollaan yhä kiinnostuneita, sillä se yhdistää tieteen, hengellisyyden ja taiteen.