Shakespeare Wrote More
Ajatus siitä, että William Shakespeare on kirjoittanut enemmän teoksia kuin ne, jotka perinteisesti hänelle on uskottu, on aihe, joka kiehtoo ja spekuloi jatkuvasti. Vaikka vakiintunut Shakespearen kaanon koostuu 39 näytelmästä, 154 sonetista ja useista pidemmistä runoista, jotkut tutkijat ja harrastajat uskovat, että Shakespeare on saattanut kirjoittaa muitakin teoksia, jotka ovat joko kadonneet, jotka on annettu väärin tai joita ei ole löydetty historiallisista arkistoista. Usko ”kadonneisiin” Shakespearen teoksiin liittyy Shakespearen elämän ja uran mystiikkaan, jossa aukkoja historiallisissa tallenteissa ja vastaamattomia kysymyksiä jättää tilaa spekulaatioille ja uusille löydöille.
Useat teokset on historiallisesti yhdistetty Shakespeareen tai ehdotettu mahdollisiksi lisäyksiksi hänen kaanoniinsa. Esimerkkeinä voidaan mainita näytelmät *Cardenio* ja *Love's Labour's Won*. Shakespearen aikalaisen ja näytelmäkirjailijakollegan John Fletcherin mainitsemaa *Cardeniota* pidetään usein kadonneena näytelmänä, joka perustuu Cervantesin teoksen *Don Quijote* sivujuoneen. *Love's Labour's Won* mainitaan *Love's Labour's Lost*:n rinnakkaisteoksena, mutta näytelmän käsikirjoitusta ei ole löydetty. Jotkut tutkijat arvelevat, että kyseessä on saattanut olla tunnetun näytelmän eri nimi tai että itse teos on ajan myötä kadonnut. Nämä teokset ruokkivat spekulaatioita siitä, että Shakespearen tuotanto saattoi aikoinaan olla laajempi kuin säilyneet näytelmät ja runot antavat ymmärtää.
Ajatuksen ”kadonneista näytelmistä” lisäksi on olemassa myös teoria virheellisestä jakamisesta. Elisabetin- ja jaakobolaisaikainen teatteri oli hyvin yhteistyökykyistä, ja kirjailijat kirjoittivat usein teoksia yhdessä tai osallistuivat kohtausten kirjoittamiseen toistensa näytelmiin. Vuosien mittaan tutkijat ovat analysoineet tiettyjä teoksia, joissa on havaittu tyylillisiä tai kielellisiä yhtäläisyyksiä Shakespearen kirjoitusten kanssa, mikä viittaa siihen, että hän on saattanut osallistua näytelmiin, joita ei alun perin ole merkitty hänen nimiinsä, tai olla mukana kirjoittamassa niitä. Esimerkkeinä voidaan mainita *The Two Noble Kinsmen* ja *Edward III*, joiden molempien uskotaan nykyään yleisesti sisältävän Shakespearen panoksen. Tekstianalyysin edistysaskeleet, kuten tyylometria, ovat antaneet tutkijoille mahdollisuuden analysoida sanavalintoja, metriikkaa ja syntaksikuvioita, mikä on valottanut Shakespearen mahdollisia vaikutteita muiden näytelmäkirjailijoiden teoksissa.
Viimeaikaiset tutkimukset ja löydöt ovat toisinaan viitanneet siihen, että historiallisista arkistoista tai yksityiskokoelmista voi yhä löytyä uusia Shakespearen tekstejä. Esimerkiksi vuonna 2014 ranskalaisesta kirjastosta löydettiin kauan kadoksissa ollut *Love's Labour's Lost* vuodelta 1598, mikä on harvinainen löytö, joka vahvisti toivoa uusien teosten löytymisestä. Kirjastojen ja museoiden meneillään olevat digitointipyrkimykset ovat avanneet mahdollisuuksia löytöihin, kun tutkijat tarkastelevat vuosisatoja vanhoja asiakirjoja ja tallenteita, jotka saattavat paljastaa unohdettuja yhteyksiä Shakespeareen.
Vaikka Shakespearen uusia teoksia ei ole nykyaikana lopullisesti lisätty kaanoniin, usko siihen, että hän kirjoitti enemmän kuin mitä tiedetään, kuvastaa hänen perintönsä vetovoimaa ja hänen elämäänsä ja uraansa ympäröivää pysyvää salaperäisyyttä. Ajatus kadonneista Shakespearen teoksista herättää ihmetystä siitä, mitä kaikkea voi vielä piileksiä ja odottaa löytämistä. Se muistuttaa myös kirjallisuushistorian hauraasta luonteesta, sillä monet Elisabetin ja Jaakobin aikakauden teokset katosivat tulipalon, sensuurin tai pelkän laiminlyönnin vuoksi.
Viime kädessä teoria, jonka mukaan Shakespeare kirjoitti enemmän näytelmiä ja runoja kuin mitä hänelle nykyisin osoitetaan, korostaa hänen työnsä jatkuvaa viehätystä ja sen hahmon kiehtovuutta, joka on edelleen englantilaisen kirjallisuuden keskipisteessä. Olipa Shakespearen tekstejä löydetty lisää tai ei, niiden etsiminen lisää hänen perintönsä rikkautta ja kutsuu sekä lukijoita että tutkijoita kuvittelemaan, mitä muita tarinoita ja säkeitä olisi voinut virrata Bardin kynästä.
